Tunnelmalla ja tyylillä

Historiaa

Laukaan kunnan Kankaisten jakokunnasta on tietoja niinkin varhain kuin vuodelta 1776. Alue oli enimmäkseen asumatonta korpimaata. Alueen kannalta merkittävä oli Ruotsin kuninkaan Kustaa kolmannen sotilastien rakentaminen Laukaasta Kangasniemen kautta Mikkelin suuntaan Venäjän sodan aikaan vuosina 1788-90. Suomen ja Ruotsin monisatavuotinen valtiollinen yhteys katkesi vuosina 1808-1809 käytyyn Suomen sotaan, jonka seurauksena Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Sodan vielä kestäessä Venäjän keisari Aleksanteri I määräsi Suomen säädyt kokoontumaan valtiopäiville Porvooseen maaliskuussa 1809.

Taulun tilan perustaminen

Vuonna 1849 isonjaon yhteydessä Kruunulle erotetulle liikamaalle perustettiin Taulun eli Hautajärven 1/8 manttaalin sotilasuudistalo, joka sai jaossa maata 275 hehtaaria. Talo tuli Kankaisten eli Kankaan sotilasvirkatalon alaiseksi, joka oli toiminut vuodesta 1698 lähtien Sysmän komppanian varusmestarin virkatalona. Koska varsinainen ruotuväkiarmeija oli lakkautettu Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 Taulu ei koskaan toiminut sotilasvirkamiesten palkkiotilana, vaan se vuokrattiin.

Taulun alueella kaskettiin jo 1830. Ensimmäinen pellonraivaaja oli uudisraivaaja Matts Filipsson Puikkonen (1799-1862), joka oli myös tiettävästi tilan ensimmäinen lampuoti (vuokralainen). Hän avioitui Anna Jakobsdotterin kanssa. Heidän tyttärensä Anna Lena Mattsdotter avioitui Johan Mattson Pänkäläisen kanssa.

Entisajan elämää

Lampuodin oikeudet pitäjän asioihin ja velvollisuudet veronmaksuun olivat samat kuin perintötilallisella, mutta omistusoikeus tilaan puuttui. Metsän käyttöoikeus oli rajoitetumpaa eikä peltojen tuotteita saanut myydä vapaasti. Oli huolehdittava tilan hoidosta pelloista, metsistä ja rakennuksista. Vuokra oli kiinteä tilan manttaalilukuun perustuva ja se maksettiin rahana vuosittain.

Tilan pitoa valvoi asutustarkastaja eli vouti, joka kävi vuosittain tekemässä katselmuksen, josta tehtiin pöytäkirja. Katselmuksen tuloksena saatettiin määrätä korjauksia tehtäväksi jos puutteita ilmeni, esimerkiksi 30- luvulla tehdyssä katselmuksessa määrättiin "tervaamaan kellarin ovi". Tarkastaja oli tärkeä valtion virkamies, jota kyydittiin ja kestittiin hyvin.

Torppien perustaminen oli ollut alunperin kruunun ja aatelin etuoikeus. Pappilat ja virkatalot saivat myös perustaa torppia ja 1664 lähtien myös kestikievarit. Torppaa perustettaessa tehtiin aina sopimus kontrahti, joka aluksi oli useimmiten suullinen.1902 maanvuokralaki määräsi uudet kontrahdit kirjallisiksi. Taululla oli neljä torppaa: Lapinniemi, Ohrakytö, Rasinaho ja Aittokangas. Vuokrana etuuksien edestä torpparin piti tehdä taloon taksvärkkiä, jonka määrä vaihteli parista viikosta yhdeksäänkin viikkoon vuodessa. Torpat lohkottiin itsenäisiksi vuonna 1928 minkä jälkeen taksvärkki velvollisuus poistui.

Elinkeinot ennen wanhaan

Tila sai elantonsa maataloudesta lehmiä oli enimmillään 20, hevosia viisi. Tuolloin oli yleistä taata omavaraisuus maataloustuotteiden suhteen pitämällä tilalla myös lampaita, kanoja ja sikoja. 1920- luvulla tilalla toimi raamisaha, jota pyöritettiin lokomobiilin voimalla. Lokomobiili pyöritti myös generaattoria, josta taloon saatiin sähköä. 1950- luvulla tila toimi metsähavaintotilana. Lisäksi tilalla oli oma kotitarvemylly ja paja. Sodan jälkeen Taulun maalle perustettiin Metson siirtoväkitila Taulun talo on palvellut myös kyläläisiä monella tavalla. Kankaisten kylän ensimmäinen kansakoulun johtokunta valittiin 5.6.1906, ja koulu aloitti jo samana syksynä toimintansa Kangasniemen rajalla sijainneessa Taulun sotilasvirkatalossa. Koulun ensimmäinen opettaja oli Tyyne Repo. Koulu toimi Taululla vuoteen 1936, jolloin valmistui kylän oma koulurakennus.

Vuodesta 1932 alkaen Taululla toimi postipysäkki. Postipysäkit välittivät vain lehtiä ja kirjeitä, eivät mitään maksuosoituksia. Vuonna 1946 se muutettiin ensin 2. luokan postiasemaksi ja myöhemmin 1. luokan postiasemaksi. Posti toimi Taululla vuoteen 1985 saakka. Vuosien saatossa talo muutti tarpeiden mukaan muotoaan. Talon suuri tupa (nykyinen sali) muutettiin pian sodan jälkeen kaupaksi ja Osuusliike Vaajala aloitti kaupan pidon Kankaisten kylällä Taululla. Keskimaa piti kauppaa 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen Taulun kauppa jatkui yksityisten kauppiaiden vuokraamana 1970-luvun alkuun saakka. Kauppiasperheelle remontoitiin talon yläkertaan kaupan yläpuolelle kahden huoneen ja pienen keittiön ja wc:n sisältänyt asunto, joka oli vuokrattuna kauppiasperheelle.

Tila oli valtion omistuksessa 1940- luvulle asti, jolloin silloinen isäntä Väinö Pänkäläinen sen lunasti. Pänkäläisten perhe ensin vuokrasi ja 40- luvun jälkeen omisti Taulun viiden sukupolven ajan aina vuoteen 2000 asti, jolloin Jyrki ja Riitta Halttunen ostivat sen. Nykyisen omistajan isoisän äiti Alina Pänkäläinen oli Taulun tyttäriä ja tuli vaimoksi metsänwartija David Halttuselle vuonna 1892 .